Корзина

О нашем переводчике написали на вепсском языке

Скачать газету Kodima №07 (736) 2024 heinku (июль)
Статья «Onlain-kändai openzihe vepsän kel’he» на 4 странице.
Оригинал статьи:

Om tehtud vepsänkeline onlain-kändai. Se om sijatud translate.vepslaine.ru-lehtpolel.

Koume ičetahtnikad sädi täl vodel onlain-kändajan, mitte voib käta sanundoid da lühüdoid tekstoid vepsän kelespäi venäkel’he, venäkelespäi vepsän kel’he, da völ radab suomen da estin kelidenke. Sen tegijoiden joukhu mülüiba idejan avtor Maksim Migukin, programmist Aleksei Kutašov da minä, kel’tedomez’ Maksim Kuznecov.

 2023. vodel lopus Piterin agjan «Vepsän kond»-sebr tegi vepsän kelen kursad Piteriš, miččiš opendajan olin minä, Maksim Migukin oli ühten openikoišpäi. Konz-se hän oli tehnu DNK-testan da tedišti, miše hänel om vepsläižid jurid’, sen jäl’ghe hän tartui melel vepsläižiden kul’turaha da kel’he. Pidab sanuda, miše hänen baboi čududelihe neche uzištho, sikš miše kanzas hänele kaiken saneldihe, miše nimiččid vepsläižid rodus ei ole. Konz Maksim lopi opetas vepsän kelen kursil, hänel sündui taht tehta ičeze tond vepsän kelen kaičendaha da kehitoitandaha, i hän meleti, miše tehta vepsänkeline onlain-kändai om lujas hüvä meletuz. Hän kucui ühtnemaha neche radho mindai da sid’ tundištihe Internetas programmistanke Aleksei Kutašovanke, kudamb om mašinopendusen tundii da tedab, kut radaba onlain-kändajad. Aleksei zavodi kacta informacijad siš, mi om vepsän kel’, äjak ristituid pagižeb sil, mi om jo laditud vepsän kelel (joukvestištod, Vikipedii da m. e.), da oli čududeldud sihe, kut äi väged vepsän kelen navedijad oma vaumhed panda ičeze armhan kelen hüvüdeks. Sikš hän-ki hökkähti ühtneda neche projektha. Nece tegend om äjal enamba programmistine, mi lingvistine, i sikš minä vaiše konsul’tiruin Aleksejad da Maksimad, abutelin heile kerata vepsänkeližid tekstoid, sel’genzoitin, miččed tekstad oma kirjutadud kirjkelel, a miččed – vepsän kelen paginoil. Sen täht miše tuleb onlain-kändai voiži opeta iče ičtaze, sen tedobazaha pidab panda ezmäi kaikid paralleližid tekstoid, vai mugoižid tekstoid, miččed oližiba kirjutadud kahtes variantas – vepsän da venän kelil. Minä andoin onlain-kändajan täht ičein kändusid, da völ mö löuzim äjak-se dokumentoiden tekstoid, miččid konz-se oli kändnu Ol’ga Žukova, no sidä ei ulotund sen täht, miše kändajal oliži leved baz. No Aleksei tezi, kut voib pätta nece problem, da lopuiden lopuks mö saim onlain-kändajan, mitte kändab vepsän kelespäi venäkel’he da venäkelespäi vepsän kel’he lujas hüvin. Satused ülitiba kaik varastused.

Mö kacuim, kut se kändab tekstoid erazvuiččile temoile, – i ozaižihe, miše kändai programm el’genzi vepsän kelen strukturan lujas süväšti da voib käta nügüd’ eskai ekonomikan užištoid. No kaik-se erašti se tegeb vigoid, ozutesikš ei voi oikti sauda erasid jügedoid da harvoid formid, i sikš necidä kändajad pidaiži kävutada vaiše kut abutarbeht.

Mö uskom, miše vepsänkeline onlain-kändai ülendab vepsän kelen prestižad, sikš ku niken jo ei sanu: «Nece kel’ om vaiše küläkel’, sidä eskai ei tekoi onlain-kändajad». Nügüd’ mugoine kändai jo om olmas, i se, tetpas, andab uzid voimusid kelen kaičendan da populäriziruindan täht.

Maksim Kuznecov